Olipas eilen hyvät juhlat! Suomalaisen tunnolliseen tapaan olimme tapahtumapaikalla hyvissä ajoin vastaanottamassa vierastamme, Suomen kunniakonsuli György Katoria. Valmistelut olivat siinä vaiheessa vielä täydessä käynnissä, ja niin pöydät, tavarat, ruoat kuin ihmisetkin vasta etsivät omia paikkojaan lipuin ja valoin koristellussa juhlasalissa. Suomen lippu muuten puuttui lippukavalkaadista. Hyi hyi!
Mr Katorkin lopulta löytyi pienen etsimisen jälkeen suuresta ihmisvilinästä. Oikealta ammatiltaan hän on hotellin ja ravintolan omistaja täällä Pécsissä, ja hoitaa kunniakonsulin tehtäviä oman työnsä ohessa. Suomalaista alkuperää olevalla Elcoteqilla on tehdas Pécsissä ja myös paljon suomalaisia täällä töissä, ja kunniakonsulimme on ollut muun muassa edistämässä näitä suhteita. Hän myös kehui ja maistatti meillä Villányi-viinejä, jotka ovatkin tosi hyviä. Villányi-viinialue on ihan lähellä Pécsiä, joten siellä varmasti vielä vierailemme.
Lehtikuvaajiakin oli taas paikalla, ja pääsimme kunnikonsulimme kanssa poseraamaan yhdelle niistä. Missä lie julkaisussa taas olemmekaan...
Juhlasalia reunusti usean maan esittelypöydät, joista sai reilun euron ruokalippua vastaan maistella maiden tyypillisiä suolaisia ja makeita herkkuja. Ruotsalaiset lihapullat näyttivät kotoisilta, mutta päädyin lopulta intialaiseen ruokaan, joka oli oikein mausteisen maukasta.
Aftershow-partyissä ihan oman kotini vieressä, Lépcsöhaz-nimisessä ravintolassa, oli tupa täynnä ja tunnelma katossa. Aamulla oli vähän pää kipeä.
Mr Katorkin lopulta löytyi pienen etsimisen jälkeen suuresta ihmisvilinästä. Oikealta ammatiltaan hän on hotellin ja ravintolan omistaja täällä Pécsissä, ja hoitaa kunniakonsulin tehtäviä oman työnsä ohessa. Suomalaista alkuperää olevalla Elcoteqilla on tehdas Pécsissä ja myös paljon suomalaisia täällä töissä, ja kunniakonsulimme on ollut muun muassa edistämässä näitä suhteita. Hän myös kehui ja maistatti meillä Villányi-viinejä, jotka ovatkin tosi hyviä. Villányi-viinialue on ihan lähellä Pécsiä, joten siellä varmasti vielä vierailemme.
Lehtikuvaajiakin oli taas paikalla, ja pääsimme kunnikonsulimme kanssa poseraamaan yhdelle niistä. Missä lie julkaisussa taas olemmekaan...
Juhlasalia reunusti usean maan esittelypöydät, joista sai reilun euron ruokalippua vastaan maistella maiden tyypillisiä suolaisia ja makeita herkkuja. Ruotsalaiset lihapullat näyttivät kotoisilta, mutta päädyin lopulta intialaiseen ruokaan, joka oli oikein mausteisen maukasta.
Aftershow-partyissä ihan oman kotini vieressä, Lépcsöhaz-nimisessä ravintolassa, oli tupa täynnä ja tunnelma katossa. Aamulla oli vähän pää kipeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti